Downhill Swim on elämyksellinen tapahtuma, jossa on valittavana 12 km tai 24 km uintimatka Oulankajoessa virtauksista nauttien. Tapahtumassa uidaan pareittain ja otetaan ilo irti elämyksestä sekä Suomen luonnosta. Ensimmäistä kertaa Electrofit järjesti projektin, joka tähtäsi kyseiseen tapahtumaan. ”Elämästä tulee täydempää, kun on tällaisia elämyksellisiä tavoitteita”, sanoo uintivalmentaja Petteri Lehtinen ja toivoo lisää uimareita treeneihin.

Projektin synnystä voi kiittää Sari Käkelää. ”Olin katsonut jo useampana vuonna somesta, että tuo tapahtuma näyttää todella hienolta. Vaihdoin aiheesta muutaman sanan kokeneemman uimarin, Maasillan Sannan kanssa, ja hän kannusti lähtemään mukaan kuvaillen, että siellä voi myös kellua virran mukana tai kävellä osan matkaa. Ajattelin, että Simo-Viljamille tämä projekti-idea pitää myydä, tämähän on paras mahdollinen syy oppia uimaan. Kuten Electrofitissä yleensä, jotain kun toivoo, se toteutuu, pitää vaan varoa toiveitaan. Tämä on mahtava yhteisö.”

Mikä sai sitten muita uimareita mukaan projektiin? Veera Hölttä ja Sailaritta Vuorisalo mainitsivat Presidentti Stubbin esimerkin, Leena Sulku oli pohtinut tapahtumaan osallistumista jo pidempään, eikä voinut olla ilmoittautumatta Electrofitin projektiin. Riitu Kaartinen on pidempään haaveillut uinnin oppimisesta kunnolla ja hänen ajatuksissaan koko DHS-projekti kuulosti mahtavalta. Kati Jokinen ja Minna Matikainen halusivat saada vaparin uintitekniikkaan kehitystä ja voittaa avovesiuinnin pelon. ”Tässä tuli kaksi kärpästä yhdellä iskulla: tekniikka kuntoon ja päälle elämysuinti. Tiesin että hyviä tyyppejä on tulossa mukaan, ja että Electrofitin projektit on aina hyvin toteutettuja. Ilmo oli helppo laittaa sisään”, Kati kertoo.

Ilmoittaudu mukaan 2026 vuoden uintiprojektiin

Treeneistä ja valmistautumisesta tapahtumaan

Electrofitin uimavalmentaja Petteri Lehtinen innostui projektista jo alun alkaen, mutta enemmän ja enemmän matkan aikana. ”Oli hienoa nähdä millaisella innostuksella ja sitoutuneisuudella porukka tuli mukaan treeneihin. Monella ei ollut kokemusta uinnista lainkaan, mutta uintitekniikan opettaminen oli helppoa ja mielekästä, kun jokaisella oli palo ja halu oppia.”

Hyvien treenien ja oppimisen lisäksi DHS-porukka kiitteli lauantaisaunoja treenien päätteeksi uimahallilla. Lauteilla oli hyvä käydä läpi iloja ja murheita, kannustaa toisia ja saada vertaistukea itseä mietityttäviin asioihin.

Jokainen uimari kiitteli valmennuksen ammattitaitoa ja monipuolisuutta. Porukassa treenaaminen sai treenit ja sinne lähtemisen tuntumaan helpolta, vaikka aikainen lauantaiaamu olikin ajankohta. Niin kokeneemmat uimarit kuin aloittelijat sai paljon treeneistä.

Monipuolisuus valmennuksessa, videopalaute, valmentajien ammattitaito ja innostus sekä rennonletkeä meininki sai uimarit kerta toisensa jälkeen treeneihin, vaikka välillä usko olisikin meinannut loppua ja keho olla väsynyt. ”Olisin itsekseni jo luovuttanut, mutta tämä porukka sai jatkamaan. Silloinkin kun avoveteen siirtyessä mukaan tuli hypotermian pelko”, Sari kuvailee.

Petteri kulki itse soutuveneellä vieressä, kun ryhmä siirtyi ensimmäisiin avovesitreeneihin. ”Kun aloitettiin avoveteen totuttelu Kuusijärvellä ja Kaitalammella, niin jännitys alkoi nousta porukalla. Kylmä vesi ja pitkä matka alkoi mietityttää. Avovesiuiminen on kuitenkin ihan eri asia kuin altaassa uiminen, etenkin virtaavassa joessa ja parin kanssa. Olihan tässä uimareilla monta asiaa opittavana syys- ja kevätkauden aikana uintitreeneissä”

”Oppimiskäyrä oli kyllä huima, vaikka olen paljon uinutkin”, Leena sanoo ja jatkaa, että valmennus oli ihan parasta mitä tästä maasta voi löytyä. Minna puolestaan kiittää valmentaja Sebastian Dannbergiä uuden näkökulman löytämisestä uintiin, vaikka hän on paljon uinutkin: ”Että aina ei tarvitse sätkiä menemään, uinti voi olla rauhallista ja meditatiivistä.”

Veera koki, että projekti valmennuksineen ja treenikavereineen oli todella hyvä. ”Opin vihdoin uimaan vaparia! Aiemmin olin yrittänyt tuloksetta, ja nyt tässä valmennuksessa vihdoin opin. Ryhmän tuki myös kaikkinensa oli tosi merkityksellistä ja säännölliset yhteistreenit tärkeä osa matkaa.”

Riitu sanoo, että oma usko oli jo muutaman viikon jälkeen koetuksella, mutta valmennus tsemppasi hyvin ja muistutti, että lajin oppiminen vaatii vaan toistoja ja lisää toistoja. ”Valmennuksen ja ryhmän merkitys oli kyllä valtava. Tein paljon itsekin omatoimitreeniä, kun sain Sparkiin hyvän ohjelman. Lisäksi kun näki muiden aloittelijoiden kehityksen, se loi itseenikin uskoa, että aikuisena kyllä voi oppia hyväksi uimariksi.”

Elämyksellinen ja upea Downhill Swim

Tapahtumassa korostettiin, että kyseessä on elämysmatka, josta kannattaa nauttia. Electrofitin uimarit kuvailivat tapahtumaa luontoelämykseksi, joka tuli suoritettua ilon kautta ja suurella riemulla.

Suomen kesä aiheutti hiukan jännitystä kaikille tapahtumaan valmistautuessa, kylmä vesi oli jännittävin elementti ennen tapahtumaa. Helleviikko pohjoisessa pelasti kuitenkin uimarit ja kaikki pääsivät nauttimaan omasta suorituksestaan ilman paleltumista.

”On ollut hienoa huomata, että keski-ikäinen voi oppia uuden taidon, jolla selviää neljän tunnin suorituksen ajan Oulankajoessa. Hiukan jäi kaivelemaan, että olisi pitänyt valita 24 km matka, mutta ehkä vielä jonain vuonna”, Veera sanoo ja jatkaa: ”Tapahtuma oli huikea kokemus ja elämys. Siinä ymmärsin hyvin Sebastianin vinkin, että te vaan liu’utte siellä. Vaikka ensimmäinen 50 m oli vaikeaa, sen jälkeen meno todellakin oli liukumista.”

Kati innostui myös liukumisesta ja virtauksista. ” Alun ruuhkan jälkeen sai uida omaa uintia ja tunnustella virtauksia. Joka kerta kun virtauksen tunsi kiihtyvän, tuli riemukas olo, että nyt sitä mennään. Kun vihreät maaliliput tulivat näkyviin, mietin että nytkö jo! Olisin voinut jatkaa pidempäänkin. Tämä oli ihan paras uinti ja luontokokemus ikinä.”

”Tapahtuma oli ultimaattisen hieno, upeat puitteet ja täydelliset järjestelyt. Nautin täysin siemauksin kalana Oulankajoessa. Niin hienot maisemat!”, sanoo 24 km matkan uinut Sailaritta.

Leena sanoo, että uinti sujui hyvin ja maali tuli vastaan nopeammin kuin osasi odottaa. ”Uinti oli tosi rentoa ja hyvävoimaisena mentiin huollosta toiseen ja maaliin asti. Koko päivä oli aivan mahtava ja kaunis, vielä kun sai hyvän ystävän kanssa tehdä matkaa. Menimme ilon kautta ja koko porukka oli yhtä hymyä, kun kohdattiin matkan aikana huolloissa.”

”Uinti suoritus meni yllättävän hyvin ja olin hyvävoimainen maalissa. Mieleen tuli ajatus, että olisiko sitä jaksanut jopa sen pitkän 24 km matkan”, Riitu sanoo ja jatkaa maisemien kehumista ja tapahtuman upeuden korostamista: ”Oli jopa pientä epäuskoa, että täällä vihdoin ollaan pitkän projektin päätteeksi ja uidaan kansallispuistossa ja nautitaan luonnosta.”

Sari ja Minna uivat matkan parina. Maalissa molemmilla oli mahtava fiilis, että ihanko oikeasti tästä selvittiin ja hymyssä suin koko matka. Sarilla oli omien sanojen mukaan hullun positiivinen odotus itse tapahtumasta ja ne kaikki odotukset toteutuivat tai jopa ylittyivät. ”Oli ihanaa, kun tajusin, että siellä joessa ei ole yhtään kylmä. Luonnon ihailu oli aivan sairaan siistiä. Yhdessä Minnan kanssa kehiteltiin uusia uimatyylejä matalissa kohdissa ja kelluteltiin poijuillamme”, Sari kertoo ja kiittää uintiparin lisäksi koko tapahtuman loistavaa tunnelmaa ja huoltopisteitä.

”Suurimpana ajatuksena ennen tapahtumaa oli, että tässä hypätään ihan tuntemattomaan. Se oli iso juttu itselleni, tällainen kontrollifriikki kun olen”, Minna kertoo. Itse uinnista hän mietti, onko treenannut riittävästi, että jaksaa koko 12 km matkan, mutta se oli turha huoli. ”Matkan aikana piti miettiä mistä löytyy hyvä virtaus ja miten siihen pääsee. Sarin kanssa luotiin yhdessä oma tapa ja meno, jolla edetä. Meillä oli tosi hauskaa. Luonto kaiken kaikkiaan oli tosi upea. Koin isoa iloa ja riemua koko elämysmatkan ajan. Mutta kyllä tämä koko projekti treeneineen ja porukan kanssa on ollut se paras juttu”, Minna sanoo ja puhuu varmasti kaikkien projektilaisten puolesta.

”Nyt meillä on kokemusta mitä jo yhden vuoden tekemisellä voi saavuttaa. Uimarit ottivat lajin haltuun todella hyvin, kuntotaso kaikilla oli jo valmiiksi hyvä, se ei minua huolettanut lainkaan. Aikuiskestävyysurheilussa on mielestäni kyse siitä, että tavoitteiden pitää sisältää elämyksiä kunnon parantamisen lisäksi. Elämästä tulee täydempää, kun on tällaisia projekteja”, Petteri sanoo ja toivoo, että uimisen ympärille saataisiin enemmän hypeä ja imua Electrofitin porukassa.

”Valmentajana oli ilo nähdä ja kuulla kuinka onnellisia ja fiiliksissä uimarit olivat tapahtuman jälkeen. Toivottavasti tällaisia projekteja tulee lisää.”